Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







torstai 21. syyskuuta 2017

PIKKU-RIIKKA

Jos haluat käydä vaate ostoksilla kauniissa, persoonallisessa ja kotoisassa putiikissa josta saat kaiken tämän päälle loistavaa palvelua ja kauniita asusteita, niin poikkeapa Pikku-Riikassa Limingassa!! Tällä kertaa hain vaatteita hautajaisiin, toivottavasti ensi kerralla saan olla iloisemmilla mielin ostoksilla.




Näissä sovituskopeissa ei ole ahdasta ja pitempäänkin voisi viihtyä!
















Kyllä jälleen totesin että maksan mielelläni kaikesta tästä ja samalla myös laadusta paljon mieluummin kuin kauppakeskuksien halpakauppojen kertakäyttövaatteista. Toki sellaisiakin löytyy omastakin kaapista, mutta jos haluamme nauttia pienten putiikkien tuomasta fiiliksestä niin KÄYTTÄKÄÄ hyvät ihmiset näitä palveluita!!!
Harmittavan paljon pieniä kauppoja joutuu lopettamaan toimintansa sen vuoksi että asiakkaat kaikkoavat suuriin kauppoihin tai tavara tilataan halvalla jostain, jopa ulkomailta. Tulipahan mieleen kun itsekin olen yrittäjänä toiminut ja tästä asiasta paljon puhuttiin toisten yrittäjien kesken, mikään kauppa ei pysy pystyssä jos kauppa ei käy. Kuitenkin me haluamme ihania putiikkeja ja palvelua, mutta emme ole valmiita maksamaan siitä... ei ole helppoa olla yrittäjä. Tämä palopuhe ei liity tähän kyseiseen putiikkiin sen kummemmin, mutta haluan tämän sanoa kaikkien pienyrittäjien puolesta ympäri Suomen. Minulla ainakin jäi hyvä mieli tästä käynnista ja sain kauniit vaatteet isäni hautajaisiin.


Kiitos tästä!

tiistai 19. syyskuuta 2017

PAHE

Koti tuntuu näin synkkien syksyisten vesisateiden ja kaiken muun haikeuden rinnalla hyvin tärkeältä paikalta, entistäkin tärkeämmältä. Vaikka tällä hetkellä ei voimia ja intoa riitä hirvittävästi venkslailla sisustuksen parissa, siltikin huomaan että koko ajan tulee tehtyä jotain pientä aivan huomaamatta. Se vain taitaa olla synnynnäinen pahe joka kulkee mukana kaikissa elämäntilanteissa, halusitpa tai et.  Koti ja sen parissa myllääminen jollain tapaa tuo mielihyvää, onpahan se isoa tai pientä puuhastelua. Joku varmaan voisi sanoa että todella outoa ja turhanpäiväistä, mutta kait sitä turhempaakin voisi olla! Tällä kertaa tein pieniä juttuja, etikettejä ja verhojen vaihtoa kaapin oviin...




Ne jotka ovat käyneet Lundagårdissa, huomaa varmaan että tämä pieni viehättävä idea on napattu sieltä. Juuh... sama kansi, eri sisältö ja purkki : )


Vaikka tekstit ovat auttamattomasti pois muodista, niin siitäkin huolimatta myös kaappi sai printatut keittiöpyyhkeet lasioviinsa. Aina sitä jonkin verran voi tekstiäkin olla, eihän täällä muutenkaan elellä viimeisimpien muotivillitysten mukaan. Hassua miten nämä ns. muodit meitä ohjailevat monesti huomaamatta vaikka niiden orjaksi ei tunnustautuisikaan... silti huomaa että jotain tarttuu väistämättä omiinkin ajatuksiin ja kyllä vaan monen koti muuntuu aina uusimpien värien mukaan mitä sen hetken trendit meille tarjoavat.
Ei siinä kait mitään pahaa ole, mutta joskus mietin miten kaikki ulkopuolinen vaikuttaa meihin vaikka emme tietoisesti siihen mukaan hyppäisikään. Sitä vain alkaa pitämään itsekin joistain asioista kun niitä tarpeeksi paljon katselee, yleensä kyllä tulen hiukan viiveellä perässä ; )






Jos näistä kuvista pitäisi päätellä mikä on tähän kotiin tarttunut muotiväri, niin sehän on musta. Joskus nuorenpana ensimmäistä kotia sisustaessa väriskaala oli musta ja valkoinen... olenko palaamassa siihen, tuskin nyt aivan?? Meidän kodissa ei taida olla yhtä eikä kahtakaan tyyliä, sisustus elää jatkuvasti sen mukaan miltä millonkin tuntuu ja mitä eteen tulee. Myös värien käyttö kodeissa on alkanut kiehtomaan enemmän, ihailen koteja missä on osattu käyttää rohkeasti kauniita värejä ilman että mikään näyttäisi sekamelskalta. Saas nähdä milloin meille alkaa tulemaan enemmän värejä, vihreää hiukan jo näkyvissä. Se on väri mistä olen aina pitänyt, mutta kauan se on ollut pois käytöstä. Näissä mietteissä tänään, mieli muuttuu ja sitä ei koskaan tiedä mitä huominen tuo tullessaan ; )

maanantai 18. syyskuuta 2017

AARRE

Sain äidiltäni jotain ihanaa, nyt isän pois menon jälkeen tämä on tunnearvoltaan rakkaimmista rakkain esine!




Lasten lautanen on 40-luvulta ja ollut käytössä isälläni ja luultavasti myös tädilläni, kaunista Arabiaa suloisilla siirtokuvilla. Tämä on aarre joka herättää haikeita tunteita!!

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

ANTIK HELEN

Myös Antik Helen, Heidin ihastuttava liike oli mukana Kokkolan Rakkaudesta Remonttiin tapahtumassa. Täällä ovat puitteet kohdillaan tällaiselle unelmaputiikille ja ilman löytöjähän täältä ei pääse ulos ; )

















 Menetin sydämeni Jarille!!











Ihailen Heidin taitoa saada kaikki esineet ja kalusteet niin kauniisti esille, täältä ei millään malttaisi lähteä pois ja joka kerta valinnan vaikeus iskee siitä mitä veisi kotiin viemisiksi... voisinhan ottaa täältä oikeastaan vaikka kaikki ihanuudet.
No siihen en tietenkään pysty, niinpä tällä kertaa valitsin nämä...







Käykääpä tekin!